Boulderointi

Mikä on boulderointi?

Boulderoinnissa kiivetään lyhyitä, voimakkaita reittejä eli bouldereita. Seinä on matalampi kuin köysikiipeilyssä, mutta liikkeet voivat olla haastavia. Yhdellä reitillä on usein vain muutama liike, ja ne täytyy keksiä itse. Siksi boulderointia kutsutaan joskus liikkuvaksi pulmapeliksi.

Reitit merkitään yleensä otteiden väreillä tai numeroin, ja ne on jaettu vaikeustason mukaan. Kysy vaikeustasojen merkintätapa keskuksen henkilökunnalta, koska se vaihtelee salista toiseen.

Laji kuormittaa sormia, käsivarsia, hartioita, keskivartaloa ja jalkoja. Hyvän kunnon ja lihasvoiman lisäksi se vaatii liikkeiden hallintaa ja kärsivällisyyttä, mutta ei erityistä taitoa ensimmäisellä kerralla.

Miten pääsen alkuun?

1. Etsi boulderointisali tai kiipeilykeskus. Keskuksessa saat vuokravarusteet ja opastuksen.
2. Täytä ilmoittautumislomake ja kuuntele turvaperehdytys. Joissakin keskuksissa lomakkeen voi täyttää etukäteen kotona.
3. Vuokraa kengät. Kenkien kuuluu istua tiukasti mutta ei satuttaa.
4. Aloita helpoimmista reiteistä ja kokeile, miten otteet tuntuvat.
5. Lopeta, kun sormet tai kyynärvarret väsyvät. Väsyneenä pudotaan helpommin.

Ensimmäisellä käynnillä kannattaa tehdä kymmeniä helppoja reittejä sen sijaan, että yrittäisi yhtä vaikeaa. Näin liikkeet automatisoituvat ja jalkatyö paranee.

Miten putoan turvallisesti?

Paksu matto suojaa, mutta oikea tekniikka suojaa vielä paremmin. Opettele ensikäynnillä:

• Laskeudu mahdollisuuksien mukaan jalat edellä ja polvet koukussa, äläkä ojenna käsiä taaksepäin.
• Hyppää alas, kun reitti on liian vaikea tai olet väsynyt. Alaspäin kiipeäminen on usein vaikeampaa kuin hyppy.
• Varmista, ettei alastulopaikalla ole toista kiipeilijää tai laukkua.
• Älä kiipeä toisen kiipeilijän putoamisalueelle.

Kiipeilyliiton mukaan vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia, kun turvasäännöt ovat selvät. Tyypillisiä vammoja ovat pienet venähdykset ja ruhjeet.

Mitä varusteita tarvitaan?

Kengät saa vuokralle keskuksesta, joten oma pari ei ole tarpeen ensimmäisten kertojen aikana. Kun käyt säännöllisesti, oma pari on mukavampi ja hygieenisempi.

Miten kiivetä tehokkaasti?

Boulderoinnissa voima ei riitä, jos tekniikka puuttuu. Muutama perusasia auttaa heti.

• Jalat ensin. Käytä jalkoja liikkumiseen ja anna käsien vain tasapainottaa. Jalka pienellä otteella antaa enemmän voimaa kuin sormet.
• Suorat kädet. Suora käsi säästää voimaa, koska kehon paino roikkuu luista, ei lihaksista.
• Lonkka seinää kohti. Käännä lonkka seinää vasten, kun tavoittelet sivulle, jolloin ulottuvuus kasvaa.
• Lue reitti. Katso reitti alhaalta ylös ennen kuin aloitat ja mieti, missä järjestyksessä otteet tulevat.
• Lepää. Pidä taukoa reittien välillä, jotta sormet palautuvat.

Pidä ensimmäisillä kerroilla mielessä, että sormet ja jänteet kehittyvät hitaammin kuin lihakset. Lisää reittejä asteittain, äläkä kiipeä väsyneillä sormilla.

Mitä ensikäynnillä tapahtuu?

Ensikäynti kestää yleensä muutaman tunnin, ja siitä suurin osa on kiipeilyä. Aluksi ilmoittaudut, saat turvaperehdytyksen ja vuokraat kengät. Henkilökunta kertoo, miten reittien merkintä toimii ja missä alastulomatot ovat. Sitten voit aloittaa lämmittelyllä: helpoilla reiteillä ja kevyellä venyttelyllä. Kiipeilyn jälkeen venyttele sormia ja kyynärvarsia.

Moni keskus on rakennettu niin, että eritasoiset kiipeilijät kiipeävät samalla alueella. Katso, miten kokeneemmat ratkaisevat reittejä, ja kysy neuvoa, jos jokin liike ei onnistu. Kiipeilijät auttavat mielellään.

Boulderointi ja kunto

Boulderointi kehittää voimaa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Se on myös lajina vaihteleva: jokainen reitti vaatii erilaisen ratkaisun, joten treeni ei ala tuntua toistolta. Kuntoliikuntana se täydentää kestävyyslajeja, kuten kävelyä ja juoksua, koska se vahvistaa ylävartaloa ja keskivartaloa. Aikuisen liikuntasuositukset löytyvät sivulta liikuntasuositus.

Palautuminen ja harjoittelutahti

Boulderointi rasittaa sormia ja kyynärvarsia, ja jänteet sopeutuvat lihaksia hitaammin. Aloittajan kannattaa kiivetä aluksi kaksi kertaa viikossa ja pitää lepopäivä kiipeilypäivien välissä. Kun keho tottuu, kiipeilyä voi lisätä vähitellen. Lämmittely helpoilla reiteillä ja kevyt venyttely sormille ja käsivarsille kuuluvat jokaiseen käyntiin.

Jos sormiin tulee kipua, lopeta sen päivän kiipeily. Pitkäaikaisen kivun kanssa kannattaa kysyä neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta.

Sopiiko boulderointi lapsille?

Sopii. Kiipeilyliiton mukaan ohjattujen ryhmien nuorimmat ovat noin 6-vuotiaita, ja pienemmät lapset kiipeävät aikuisen valvonnassa. Keskuksilla on omat ikä- ja valvontasääntönsä, jotka koskevat esimerkiksi sitä, kuinka monta lasta aikuista kohden saa olla. Alle 18-vuotiaat tarvitsevat usein huoltajan suostumuksen. Kysy säännöt keskuksesta etukäteen.

Boulderointi kehittää tasapainoa, voimaa ja ongelmanratkaisutaitoa. Lisää lasten harrastusideoita löytyy lasten harrastusten sivulta. Jos haluat korkeammalle, lue kiipeilyn lajisivu köysikiipeilystä.