Salibandymaila

Mitä valinnassa kannattaa katsoa?

1. Pituus. Pelaajan pituus ratkaisee. Liian pitkällä mailalla pallonkäsittely on kömpelöä, liian lyhyellä joutuu kumartumaan.
2. Jäykkyys eli flex. Joustava varsi on helpompi ottaa ensimmäisiksi kuukausiksi, ja jäykempi tuntuu vakaalta voimakkaammassa lyönnissä.
3. Käden puoli. Oikeakätinen pelaaja pitää yleensä oikeaa kättä alempana, jolloin tarvitaan oikeakätinen maila. Ratkaisu tehdään tuntuman mukaan, ja poikkeuksia on molempiin suuntiin.
4. Lavan malli. Lavan kaarevuus (koukku) vaikuttaa pallon hallintaan ja lyöntiin. Aloittelijalle sopii maltillinen kaari.
5. IFF-hyväksyntä. Maila ja lapa merkitään IFF-merkillä. Ilman merkkiä maila ei kelpaa otteluun.
6. Lavan ja varren yhteensopivuus. Lavan voi vaihtaa vain, jos se on hyväksytty samaan varteen ja on samaa merkkiä.

Mikä koko sopii?

Seuroilla ja valmentajilla on käytössä yksinkertainen pituustaulukko. Se on ohjeellinen, ja lopullinen mitta tarkistetaan navan korkeudesta.

Seisoessasi kengät jalassa maila saa yltää navan kohdalle tai muutaman sentin, noin 2–5 cm, sen yläpuolelle. Maila lyhennetään aina yläpäästä, koska sääntöjen mukaan varteen saa tehdä vain lyhennyksen. Sahaa varresta pois varovasti ja mittaa ensin, sillä lyhennetty maila muuttuu jäykemmäksi.

Miten jäykkyys valitaan?

Flex-arvo ilmoitetaan millimetreinä, ja pieni luku tarkoittaa jäykkää vartta.

Nuorille pelaajille ei kannata ostaa liian jäykkää vartta: seura-ohjeen mukaan flexin tulisi olla vähintään 30, tai 3,0 valmistajan merkintätavasta riippuen. Liian jäykkä maila ei taivu nuoren lyönnissä, ja pallo lähtee heikommin.

Mailan säännöt ottelussa

IFF:n sääntöjen mukaan lapa ei saa olla terävä, ja lavan koukku saa olla enintään 30 mm. Koukku mitataan lavan sisäpuolen korkeimmasta kohdasta tasaiselle alustalle asetettuna. Varren ja lavan liitoskohdan saa teipata, mutta enintään 10 mm lavan näkyvästä osasta saa peittää.

Lasten Pelimaailma-peleissä liian käyrä maila ja yhdistelmämaila luetaan vääräksi varusteeksi. Pelaaja saa ensin huomautuksen, ja jos hän jatkaa väärällä varusteella, tuomitaan tekninen pelirangaistus.

Miten erotan aloittelijan ja kokeneen pelaajan mallin?

Aloittelijan maila on joustava, riittävän lyhyt ja hieman vähemmän kaareva. Siinä pallo pysyy lavalla ja virheet anteeksiannetaan helpommin. Kokeneen pelaajan maila on jäykempi, ja lapa valitaan oman lyöntitekniikan mukaan. Jos pelaat ensimmäistä kautta, valitse pehmeä varsi äläkä keskity lavan kaarevuuteen.

Näin mittaat oikean pituuden

1. Seiso suorassa kengät jalassa kuten pelatessa.
2. Aseta maila pystyyn lattialle vierellesi.
3. Tarkista, mihin kohtaan vartaloa varren yläpää yltää: sen pitäisi olla navan korkeudella tai noin 2–5 cm sen yläpuolella.
4. Jos maila on tätä pidempi, lyhennä se yläpäästä. Jos se on lyhyempi, valitse seuraava koko.
5. Tarkista pituus uudelleen, kun lapsi on kasvanut.

Pelaajan pituus on silti vain lähtökohta. Lopullinen mitta tarkistetaan aina navan korkeudesta, koska kehon mittasuhteet vaihtelevat. Taulukko antaa suunnan, ja oma tuntuma ratkaisee.

Lapselle maila kannattaa valita kasvun mukaan

Lapsen ensimmäinen maila on kompromissi. Liian pitkä maila vaikeuttaa pallon käsittelyä, joten kasvunvaraa ei kannata ostaa liikaa. Hyvä vaihtoehto on lainata maila seurasta ensimmäiseksi kaudeksi ja vaihtaa oikean pituiseen, kun lapsi on päättänyt jatkaa harrastusta.

Lasten mailan varsi on joustava. Lapsi oppii tuntemaan, miten pallo käyttäytyy lavalla, ennen kuin lavan kaarevuudella ja jäykkyydellä on suurta merkitystä. Valitse lapselle mieluummin liian joustava kuin liian jäykkä maila.

Yleisiä virheitä

• Maila on liian pitkä. Pelaaja nostaa mailan korkealle ja menettää hallinnan.
• Maila on liian jäykkä. Pallo lähtee heikosti, ja lyöminen tuntuu väsyttävältä.
• Lapa on liian käyrä. Yli 30 mm:n koukku johtaa huomautukseen ja lopulta tekniseen rangaistukseen.
• Yhdistelmämaila. Varsi ja lapa eri merkkiä eivät kelpaa otteluun.

Lapa ja varsi: mitä eroa on?

Salibandymaila koostuu varresta ja lavasta. Varsi on yleensä komposiittia tai muovia, ja lapa on kiinnitetty varteen liitoskohdasta. Lapa ottaa vastaan pallon, joten se kuluu eniten. Kun lapa on kulunut, sen voi usein vaihtaa uuteen, mutta vain jos uusi lapa on hyväksytty samaan varteen ja on samaa merkkiä kuin varsi.

Lavan kaarevuus eli koukku muotoutuu käytössä. Uusi lapa voi olla aluksi jäykkä, ja se pehmenee pelatessa. Sääntö sallii lavan muotoilun eli koukutuksen, kunhan koukku pysyy 30 mm:n rajan sisällä. Muu lavan ja varren muokkaaminen on kielletty, varren lyhentämistä lukuun ottamatta.

Ensimmäisen mailan tarkistuslista

Ennen kuin ostat tai lainaat ensimmäisen mailan, käy lista läpi:

• Maila yltää navan korkeudelle tai hieman yli.
• Varressa on IFF-hyväksyntä ja lavassa merkintä, joka kertoo hyväksynnän.
• Flex on aloittelijalle joustava, 30–36 mm.
• Käden puoli on testattu pallolla ennen ostoa.
• Lapa on ehjä eikä liian käyrä.

Jos maila täyttää nämä, se on riittävän hyvä ensimmäiselle kaudelle. Hienosäätö kannattaa jättää myöhemmäksi, kun huomaat itse, mitä mailalta kaipaat.

Kokeile ennen ostoa

Jos mahdollista, kokeile mailaa ennen ostoa. Pidä sitä pelikäsissä, liikuta palloa lavalla ja tee muutama lyönti. Tuntuma kertoo enemmän kuin mikään taulukko.

Hoito ja käyttöikä

Tarkista maila silloin tällöin: lapa voi halkeilla, ja varteen voi tulla säröjä. Särkynyt varsi ei kelpaa peliin, ja se voi katketa kesken lyönnin. Vaihda lapa tai maila, kun siinä on näkyviä halkeamia. Älä jätä mailaa autoon kuumuuteen tai pakkaseen, sillä muovi muuttuu haurasta ja lapa menettää muotonsa.

Lyhentäminen on yksisuuntaista: kun varren yläpää on sahattu pois, sitä ei voi pidentää takaisin. Siksi nuorelle kannattaa valita pituus tarkasti nykyisen pituuden mukaan eikä ostaa isoa kasvun varalta. Liian pitkä maila vie pelin rytmin.

Mailan lisäksi tarvitaan

Salibandyssa mailan ohella tärkeimmät varusteet ovat sisäpelikengät ja suojalasit. Maalivahdille on oma kokonaisuus, joka löytyy sivulta salibandyn maalivahdin varusteet. Lajin perusteet ovat sivulla salibandy ja pelin säännöt sivulla salibandy-säännöt.