Uinti

Mikä on uinti?

Uinnissa edetään vedessä käsien ja jalkojen liikkeillä. Suomen Uimaliiton mukaan kilpauinnissa on neljä tyyliä, ja kaikkia voi uida myös kuntoliikuntana:

Sekauinti yhdistää kaikki neljä tyyliä järjestyksessä perhonen, selkä, rinta ja vapaa, ja jokainen tyyli on neljännes koko matkasta.

Uinti kuormittaa koko kehoa, mutta vesi kantaa painoa, joten se on nivelille hellä liikuntamuoto. Kuinka paljon energiaa kuluu, riippuu tyylistä ja vauhdista, ja laskentaa löytyy sivulta uinnin kalorit.

Miten pääsen alkuun?

1. Valitse uimahalli tai uimaranta. Halli on helpoin paikka, koska vesi on tasainen ja syvyys tiedossa.
2. Aloita vedessä liikkumisella: kellu, hengitä veteen ja opettele liukumaan.
3. Opettele yksi tyyli kerrallaan. Rintauinti on monelle ensimmäinen, koska pää pysyy ylhäällä.
4. Mene uimakouluun tai tekniikkaryhmään. Uimaliiton mukaan tekniikan kehittäminen tekee uinnista helpompaa, nopeampaa ja vähemmän rasittavaa.
5. Pidä säännöllinen rytmi ja lisää matkaa vähitellen, kun kunto kasvaa.

Aikuisille on tarjolla uimakouluja ja tekniikkakursseja myös seuroissa. Masters-uinti on tarkoitettu yli 25-vuotiaille tavoitteelliseen harjoitteluun, mutta mukaan pääsee ilman kilpailutavoitetta.

Mitä varusteita tarvitaan?

Perusvarusteet ovat samat lasten ja aikuisten uinnissa.

Lisävarusteita, kuten uimalautaa tai räpylöitä, tarvitaan vasta kun tekniikkaa harjoitellaan. Kysy niistä ohjaajalta tai valmentajalta.

Uinti kuntoliikuntana

Uinnissa kuluu energiaa koko kehosta, ja liike on tasaista. Aloittaja voi uida lyhyitä matkoja ja levätä seinällä, kunnes kunto kasvaa. Rauhallinen uinti sopii palautumiseen ja kevyempään liikuntaan. Sydämen sykettä seuraavalle löytyy lisätietoa sykealueiden sivulta. Liikuntasuositukset on kerätty liikuntasuosituksen sivulle.

Mitä jokainen tyyli opettaa?

Neljästä tyylistä jokaisella on oma tehtävänsä, ja aloittajan kannattaa oppia ne yksi kerrallaan.

Rintauinti on useimmille tutuin, koska pää pysyy yleensä veden pinnalla ja tahti on rauhallinen. Siinä kädet ja jalat tekevät samanaikaiset, symmetriset liikkeet. Tyyli sopii pitkille matkoille ja rauhalliseen uintiin.

Vapaauinti eli krooli on kisoissa nopein tyyli. Kädet vetävät vuorotellen ja jalat potkivat tasaisesti, ja hengitys otetaan sivulle. Aloittajan suurin haaste on hengitysrytmi, ja siihen auttavat uimakoulun harjoitteet.

Selkäuinti on helppo hengittää, koska kasvot pysyvät veden yläpuolella. Siinä kädet liikkuvat vuorotellen taakse ja jalat potkivat tasaisesti. Tyyli sopii hyvin niille, joille kasvojen kastuminen tuntuu aluksi epämukavalta.

Perhosuinti vaatii eniten voimaa ja rytmiä. Molemmat kädet vetävät yhtä aikaa ja jalat tekevät delfiinipotkun. Aloittaja voi kokeilla sitä tekniikkaryhmässä, mutta sen opettelu ei ole välttämätöntä.

Tekniikan kehittäminen kannattaa, koska Uimaliiton mukaan se tekee uinnista helpompaa, nopeampaa ja vähemmän rasittavaa. Hyvä tekniikka säästää voimia ja mahdollistaa pidemmän uintimatkan.

Uinnin turvallisuus

Uintitaito on myös turvataito. Muutama perusasia pitää uimisen turvallisena:

• Luonnonvesissä pysy lähellä rantaa, äläkä lähde yksin pitkälle.
• Älä mene veteen alkoholin vaikutuksen alaisena.
• Opettele kellumaan selällään: jos väsyt, voit levätä pinnalla.
• Uimahalleissa noudata hallin sääntöjä ja uimavalvojan ohjeita.
• Lapsen pitää olla vedessä aina aikuisen valvonnassa.

Kellumisen ja veden pinnalla pysymisen oppii uimakoulussa. Tämä taito on tärkeämpi kuin yksikään uintityyli.

Seurauinti ja harrastaminen

Uimaliiton mukaan kilpauintiin tarvitaan seuran jäsenyys ja lisenssi. Aikuiset voivat osallistua masters-uintiin 25 vuoden iästä alkaen, ja moni seura tarjoaa myös tekniikkaryhmiä ilman kilpailuvaatimuksia. Lapsille seurat järjestävät harjoitusryhmiä. Jos haluat vain kuntoilla, riittää, että uit hallissa omaan tahtiisi ja kysyt halutessasi neuvoa uimaopettajalta tai seurasta.

Uintikerran rakenne

Aloittajan uintikerta kannattaa jakaa osiin. Aloita lämmittelyllä: uit rauhallisesti muutaman altaanpituuden. Sen jälkeen harjoittele yhtä tekniikan osaa, esimerkiksi hengitystä tai jalkapotkua, ja uit lopuksi tasaisesti pidemmän pätkän. Kerran lopeta rauhallisella uinnilla, jotta syke laskee.

Tauot ovat sallittuja. Aloittaja voi levätä altaan seinällä aina, kun siltä tuntuu. Pian jaksat uida pidempiä pätkiä ilman taukoa.

Sopiiko uinti lapsille?

Sopii, ja lapsille on oma polkunsa Uimaliiton mukaan:

Uimataito on lapsen perustaito, ja se kannattaa opettaa varhain. Lisää lasten liikunnasta kerrotaan sivulla lasten liikuntasuositus ja harrastusideoita lasten harrastukset -sivulla.