Pesäpallo säännöt

Miten pisteet lasketaan?

Pisteet ovat juoksuja. Etenijä, joka kiertää kaikki kolme kenttäpesää sääntöjen mukaisesti ja pääsee haavoittumattomana takaisin kotipesään, tekee juoksun. Jaksoon voittaa joukkue, jolla on enemmän juoksuja, ja ottelun voittaa joukkue, joka voittaa enemmän jaksoja.

Kolmospesälle omalla lyönnillään pääsevä lyöjä tekee kunniajuoksun, jos häntä ei ole yritetty polttaa välipesillä. Kunniajuoksun tehnyt pelaaja jää kolmospesälle yrittämään tuplajuoksua, ja yritys kannattaa tehdä heti, kun pallo on käynyt kotipesässä olevalla ulkopelaajalla.

Jaksot ja vuoroparit

Virallisessa ottelussa pelataan kaksi jaksoa, joissa kummassakin on neljä vuoroparia. Vuoropari on pelattu, kun molemmat joukkueet ovat olleet kerran sisävuorossa. Jos jaksovoitot ovat tasan, pelataan supervuoropari ja tarvittaessa kotiutuskilpailu. Juniori- ja turnausotteluissa jaksojen pituutta voidaan lyhentää kolmeen tai kahteen vuoropariin.

Kotiutuskilpailussa kumpikin joukkue nimeää viisi lyöjää ja viisi etenijää pareiksi. Etenijä odottaa kolmospesällä, ja lyöjällä on kolme lyöntiä kotiuttaa hänet.

Miten peli aloitetaan?

Ottelu alkaa, kun sisävuoroon menevän joukkueen ensimmäinen lyöjä asettuu kotipesään ja ulkojoukkue sijoittuu kentälle. Lukkari syöttää pallon lyöjälle. Sisävuorossa pelaa yhdeksän pelaajaa lyöntijärjestyksessä, ja tämän lisäksi joukkue voi käyttää kolmea jokeripelaajaa, kutakin kerran. Joker ei vie keneltäkään lyöntivuoroa.

Jokaisen vuoron alussa lukkari tarvitsee syöttöoikeuden, ennen kuin hän saa syöttää uudelle lyöjälle. Syöttöoikeus syntyy, kun pallo on käynyt ulkopelaajan hallussa kotipesässä ja jossakin kenttäpesässä ja palannut kotipesässä olevalle ulkopelaajalle.

Mitä ulkopelaajat tekevät?

Ulkojoukkueessa on kentällä yhdeksän pelaajaa, ja heistä yksi on lukkari. Lukkari syöttää kotipesässä, ja muut ulkopelaajat sijoittuvat kentälle pesien ja polttolinjojen tuntumaan. Ulkopelaajat saavat vaihtaa pelipaikkoja rajoituksetta, joten kentän asetelman voi muuttaa vuoron aikana.

Ulkopelaajien tehtävä on saada pallo takaisin kotipesässä olevalle ulkopelaajalle mahdollisimman nopeasti ja polttaa tai haavoittaa etenijät matkalla. Kotipesän etukaaren säde on 270 senttimetriä syöttölautasen keskipisteestä miesten, naisten ja juniorien kentällä, ja etukaareen osuva lyönti on aina laiton.

Jokaisella sisäpelaajalla on selvästi näkyvä lyöntijärjestysnumero 1–9, ja jokeripelaajalla on pelaajanumero 1–12 hihassa.

Miten syöttö toimii?

Pesäpallon syöttö on pystysyöttö. Lukkari seisoo kotipesässä lautasen oikealla puolella, ottaa alkuasennon ja syöttää yhdellä yhtenäisellä liikkeellä pallon suoraan ylös lyöjän lyötäväksi. Syöttöliikkeessä pallon ja räpylän väliin tulee vähintään 15 senttimetrin ero, ja lukkarin on väistyttävä heti lyöjän tieltä.

Syöttö on aina oikea, jos lyöjä lyö. Jos hän ei lyö, syöttö on oikea, kun lukkarilla on syöttöoikeus, syöttö on teknisesti oikea ja pallo nousee vähintään metrin lukkarin pään yläpuolelle ja putoaa syöttölautaselle. Syöttölautanen on halkaisijaltaan 60 senttimetriä. Muussa tapauksessa syöttö on väärä, ja syöttötuomari ilmoittaa tuomion heti.

Lyöjällä on oikeus kolmeen oikeaan syöttöön. Jos hän päästää kolme oikeaa syöttöä ohi ja lyö neljännen, lyönti on laiton ja lyöjä palaa. Lyöjän saamasta kahdesta väärästä syötöstä ja jokaisesta sen jälkeen tulevasta väärästä syötöstä kärkietenijä saa vapaataivaloikeuden.

Miten lyöjä lyö ja etenee?

Lyöjä asettuu lautasen vasemmalle puolelle kotipesästä kentälle päin katsottuna ja lyö syötetyn pallon mailalla kentälle. Lyönnin jälkeen lyöjästä tulee etenijä, joka lähtee kiertämään kenttäpesiä: ensin ykköspesälle, sitten kakkos- ja kolmospesälle ja lopuksi kotiin.

Jos pallo lyödään ulos kentältä, hipaisee kotipesän etukaarta tai putoaa kotipesään, lyönti on laiton ja lyöjä palaa. Laiton on myös lyönti, joka osuu suoraan sisäpelaajaan, jossa maila osuu palloon kahdesti tai jossa lyöjä lyö väärällä vuorolla. Lyöjä ei saa myöskään lyödä ennen kuin pallo on noussut syötön lakipisteeseen eikä pompusta.

Ulkopelaajat yrittävät polttaa etenijän viemällä pallon pesälle ennen häntä tai haavoittaa hänet osumalla pallolla. Juoksun voi tehdä vain etenijä, joka pääsee kotiin haavoittumatta tai palamatta. Koppilyönti tarkoittaa lyöntiä, jonka ulkopelaaja nappaa maahan koskematta.

Milloin vuoro vaihtuu?

Vuoronvaihto tulee, kun kolme sisäpelaajaa on palanut. Se tulee myös, jos sisävuorossa ei ole tullut kahta juoksua siihen mennessä, kun vuoron aloittanut pelaaja tulee toisen kerran lyöntivuoroon ja jokeripelaajia ei ole enää käytettävissä. Vastaavat ehdot koskevat jatkojuoksuja kahden saadun juoksun jälkeen.

Vuoronvaihdossa joukkueiden on siirryttävä viipymättä paikoilleen, ja peli jatkuu viimeistään 70 sekunnin kuluttua. Jokeripelaajan voi asettaa lyömään, jos lyöntivuoroinen pelaaja ei ole vielä asettunut lyömään.

Mitä tarvitaan peliin?

Pelaajalla on oltava mailan lisäksi räpylä pallon kiinniottoon ja viralliset pelikengät. Virallisissa otteluissa vaaditaan CE-merkitty kypärä, ja vuonna 2008 tai sen jälkeen syntyneillä kypärä on pakollinen kaikissa sarjoissa.

Miesten pallo painaa 160–165 grammaa, naisten pallo 135–140 grammaa ja tenavapallo 95–100 grammaa. Kaikkien pallojen ympärysmitta on 21,6–22,2 senttimetriä. F- ja G-ikäisten eli alle 10-vuotiaiden mailan enimmäispituus on 90 senttimetriä. Varusteiden valinnasta kerrotaan lisää sivulla pesäpallovarusteet.

Mitkä ovat yleisimmät aloittelijan virheet?

Uusille pelaajille tulee helposti laittomia lyöntejä: pallo lentää suoraan ulos kentältä tai etukaarelle, tai se osuu omaan sisäpelaajaan. Toinen yleinen virhe on lyöntivuoron sekoittaminen, jolloin pelaaja asettuu lyömään väärällä vuorolla ja palaa. Kolmas on pallon sijainnin unohtaminen: etenijän kannattaa lähteä seuraavalle pesälle vasta, kun hän tietää, missä pallo on.

Lajin esittely ja lasten aloitusikä löytyvät sivulta pesäpallo lajina. Pallolajeista vertailun vuoksi katso jalkapallo tai lasten laji-ideat sivulta lasten harrastukset.