Suosituimmat urheilulajit Suomessa ja maailmalla

Suomen suosituimmat lajit

Luvut ovat Huippu-urheilun instituutti KIHUn aikuisliikuntatutkimuksesta, joka kuvaa 18–80-vuotiasta väestöä. Ensimmäisessä sarakkeessa ovat ne, jotka harrastivat tai kokeilivat lajia ainakin kerran viimeisen neljän kuukauden aikana, toisessa ne, jotka harrastavat lajia vähintään kerran viikossa.

Taulukon järjestys noudattaa neljän kuukauden lukuja. Tutkimuksen mukaan 90,3 prosenttia aikuisista harrastaa jotakin liikuntaa tai urheilua.

Pyöräily nousi edelliseen tutkimukseen verrattuna toiseksi ja kuntosali putosi kolmanneksi. Kymmenen suosituimman joukkoon nousivat jooga ja jalkapallo. Padel ilmestyi ensimmäistä kertaa 20 suosituimman joukkoon, ja sitä kokeili tai harrasti noin 129 000 aikuista. Tarkemmin: kävely, pyöräily, kuntosali, juoksu ja uinti.

Sijat 11–20

Taulukossa ei ole mukana ryhmää “ei lajeja, vaan liikuntaa yleensä”, jonka valitsi 260 000 vastaajaa, eikä “muuta lajia”. Näiden jälkeen listalla ovat esimerkiksi padel, bodaus, salibandy ja tennis.

Miehet ja naiset

Sukupuolten välillä kärki on samanlainen, mutta järjestys vaihtelee. Kävelylenkkeily on kummallakin ykkönen. Miehillä seuraavat pyöräily (565 000), kuntosali (465 000) ja juoksulenkkeily (378 000). Naisilla toisena on kuntosali (509 000) ja kolmantena pyöräily (483 000), ja uinti (365 000) ja jooga (307 000) yltävät kärkeen.

Lapset ja nuoret

Lapsilla ja nuorilla seuratoiminta näkyy lajien suosiossa. UKK-instituutin kokoaman LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan seuroissa harrastetuimpia lajeja ovat jalkapallo, jääkiekko, tanssi, ratsastus, salibandy ja voimistelu. Säännöllisesti urheiluseurassa harrastaa 45 prosenttia 9–20-vuotiaista, ja osuus on suurin 11-vuotiailla, noin 70 prosenttia. Ideoita löydät sivulta lasten harrastukset.

Maailman suosituin laji

Maailmanlaajuista, yhteismitallista listaa ei ole. Jokainen lajiliitto laskee harrastajat omalla tavallaan, ja luvut ovat eri vuosilta. Kaksi lukua, jotka voi jäljittää liiton omaan julkaisuun:

FIFAn mukaan jalkapallossa on 38 miljoonaa rekisteröityä pelaajaa ja 226 miljoonaa satunnaista, rekisteröimätöntä pelaajaa. Aasiassa on eniten pelaajia, 85 miljoonaa, ja Euroopassa 62 miljoonaa. Selvitys on kuitenkin jo vanha, joten lukua voi pitää suuntaa-antavana. ITF:n myöhemmän raportin mukaan tennistä pelaa jo yli 100 miljoonaa ihmistä.

Muiden lajien, kuten koripallon, lentopallon tai krikettin, harrastajamäärät on ilmoitettu hyvin eri mittareilla, eikä niitä ole tässä vertailtu. Katsojamääriä ei ole mitattu yhtenäisellä menetelmällä.

Miten suosiota mitataan?

Suosio voi tarkoittaa monta asiaa:

• Harrastajat: kuinka moni osallistuu lajiin kyselyn mukaan. Neljän kuukauden luku kertoo lajin tavoittavuudesta, viikoittainen luku säännöllisestä harrastuksesta.
• Seurajäsenet ja lisenssit: kertovat organisoidusta toiminnasta, eivät omatoimisesta liikunnasta.
• Katsojat: mittaavat mediasuosiota, ja niiden vertailu on epäluotettavaa.

KIHUn tutkimus huomauttaa itse, että neljän kuukauden tarkastelu mittaa enemmän kiinnostusta ja kokeilua kuin säännöllistä aktiivisuutta. Siksi viikoittainen luku on parempi mittari sille, mitä ihmiset oikeasti tekevät.

Mikä on muuttunut aiemmasta tutkimuksesta?

Edellinen vastaava selvitys tehtiin vuonna 2018. Pyöräily nousi sen jälkeen toiseksi ja kuntosali putosi kolmanneksi, ja kymmenen kärkeen nousivat jooga ja jalkapallo. Sauvakävely ja ryhmäliikunta putosivat hieman alemmas. Miesten kymmenen suosituimman joukkoon nousivat frisbeegolf, golf ja biljardi, ja naisten kymmenen kärkeen vesiliikunta.

Vertailussa kannattaa muistaa, että tutkimusten väestöt eivät ole samat: vuoden 2018 aineisto koostui 15–74-vuotiaista, ja tuoreempi aineisto 18–80-vuotiaista. Siksi pienet muutokset sijoituksissa eivät välttämättä kerro todellisesta kasvusta tai laskusta.

Kuka liikkuu?

KIHUn tutkimuksen mukaan 90,3 prosenttia aikuisista kertoo harrastavansa liikuntaa tai urheilua, mikä vastaa noin 3,9 miljoonaa 18–80-vuotiasta suomalaista. Harrastajien osuus on suurin 25–34-vuotiailla (93,8 prosenttia) ja pienin 55–64-vuotiailla (88,2 prosenttia). Erot ikäryhmien välillä ovat siis pieniä, ja suurin osa suomalaisista liikkuu jollakin tavalla.

Tämä selittää myös listan kärkeä. Kävely on laji, johon jokainen pystyy, ja se kuuluu arkeen ilman erillistä harrastusaikaa tai varusteita. Seuralajit, kuten jalkapallo, jääkiekko ja salibandy, tavoittavat pienemmän joukon, mutta ne näkyvät vahvasti lasten ja nuorten harrastuksissa.

Mitä lajia aikuiset haluaisivat kokeilla?

KIHUn tutkimuksessa kysyttiin myös, mitä lajeja vastaajat harkitsevat aloittavansa. Liikunta yleisesti ja kuntosaliharjoittelu ovat kaikissa ikäryhmissä kolmen suosituimman joukossa, ja kävelylenkkeily on kaikissa ikäryhmissä viiden suosituimman joukossa. Nuorimmassa ikäryhmässä (18–34-vuotiaat) kolmantena on juoksulenkkeily, 35–54-vuotiailla uinti ja yli 55-vuotiailla kävelylenkkeily kuntosalin edellä. Lähes jokaisen ikäryhmän kymmenen kärjessä ovat uinti, pyöräily ja jooga.

Tämä kertoo, että kiinnostus uuteen lajiin kohdistuu useimmiten arjesta helposti löytyvään liikuntaan eikä seuralajeihin. Aloitusvinkkejä: kuntosali, juoksu ja uinti.

Mitä listasta kannattaa päätellä?

Lista näyttää, että suosituimmat suomalaiset lajit ovat helppoja aloittaa, eikä niihin tarvita seuraa. Kävely, pyöräily, kuntosali ja juoksu sopivat yksin tehtäväksi arjen lomaan. Aikuisen viikkosuositus löytyy sivulta liikuntasuositus, ja siellä näkyy, miten kävely ja pyöräily täyttävät reippaan liikunnan tavoitteen, juoksu rasittavan ja kuntosali lihaskuntosuosituksen.